Kevon luonnonpuisto on tieteelle arvokas luonnonsuojelualue
, joka perustettiin vuonna 1956 ja laajennettiin yli kaksinkertaiseksi vuonna 1982.
Puiston pinta-ala on noin 710 km2. Alue pyritään
säilyttämään luonnontilaisena. Yleisön liikkumista on tämän
vuoksi voimakkaasti rajoitettu. Retkeily on kuitenkin mahdollista pitkin polkureittiä. Paikallisella väestöllä on tiettyjä oikeuksia luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Luonnonpuiston pohjoispäässä toimii monipuolista luonnontieteellistä
tutkimusta tekevä Turun yliopiston
Lapin tutkimuslaitos Kevo.
Kevon luonnonpuistossa vaeltava retkeilijä kokee kurulaaksoa ympäröivän maiseman eli skaidin avaran laakeana, monin paikoin jopa yllättävän helppo
kulkuisena erämaataipaleena, jossa vuorottelevat kuivat
moreenikankaat, saappaita vaativat suopainanteet sekä sadesäällä liukkaat rapautumalouhikot. Paikoitellen maisema kuitenkin vaihtuu idästä ja lännestä
purkautuvien jokiuomien takia jyrkiksi rinteiksi, joita on
uuvuttavaa kavuta ylös alas keskikesän helteessä. Erä
maatunnelmaa lisäävät skaidilta kuuluva kapustarinnan surumielinen viheltely, piekanan vihlova
kirkaisu tunturikoivun latvasta, jokirannalta kantautuva rantasipin kaihoisa piipitys tai suolammelta kajahtava kuikan melodinen "laulu". Kaukana lännessä erottuvat yli
600 metrin korkeuteen kohoavat Paistuntureiden pyörölaet, joiden rinteillä voi viileinä kesinä olla kauan säilyviä lumilaukkuja. Paljon etääpänä
pohjoisluoteessa siintävät Norjan kuuluista lumihuippuiset gaissa-tunturit. Kevon laaksoa
skaidilta lähestyvä retkeilijä saapuu kuin varkain
jättiläismäiseen, kutakuinkin kopillis-lounaissuuntaisen kanjonin reunalle, jonka pojalla virtaa
vähävetinen Kevojoki. Kurulaakso on pohjoisosassaan, joen
alajuoksulla, leveän u-mainen, mutta Njâggal-järvien pohjoipuolisella harjanteella, josta avautuu
etelään silmänkantamattomiin hivelevän kaunis järvimaisema
. Luobmos-järviltä saapuva retkeilijä taas haukkoo henkeään Ruohtir-tunturit ohitettuaan
huomatessaan äkkiä olevansa kesymättömän kanjonin
etelärenalla, "Kevonseinällä", josta pohjoiseen avautuva näköala tarjoaa järvilampareita ja hitaasti jokeen vyöryviä sorakeiloja kuunmaisemaa muistuttavana panoraamana.